Voittajafiilis

Eilen vihdoin toteutin sen mitä olen uhonnut jo tovin. Kaiken lisäksi vihdoin jälkikäteen tuntui hyvältä, tosin luulen, että se johtui enemmän siitä, että pääsin näyttämään epäilijöille kuin siitä, että liikuin. :D Eli kyseessähän oli matka töihin pyörällä. Pyöräily ei ole koskaan ollut mun juttu, junnuna pyöräilin paljon tallille, kouluun, jne., mutta ajokortin jälkeen pyöräily on jäänyt tosi vähälle. Viime keväänä pyöräilin muutaman kerran silloiselle työpaikalle, n. 4km/suunta. Ja olinhan mä silloin vuosi sitten siellä spinning-tunnilla, jonka jälkeen vannotin, että en polje enää ikinä. :D

Komea keli ja kunnon pyöräilytennarit. :D Kuitenkin nautin tuosta matkasta, sää oli hyvä ja työmatkakin näytti ihan erilaiselta, kun oli ns. aikaa katsella ympärilleen ihan erilailla. Kiusana kuitenkin töihin päin mentäessä oli kamala vastatuuli ja pelkäsin jo, että tuuli kääntyy ja poljen kotiinkin päin vastatuulessa, mutta onneksi näin ei käynyt. Pahin riesa oli kuitenkin se, että jo ensimmäisten kilometrien aikana takamus puutui ja kipeytyi. Kotimatkalla joutuikin nousemaan useasti satulasta ja nyt tuolilla istuminenkin sattuu, mutta kyllähän se takamus hiljalleen tottuu, mulla kuitenkin on tuossa mun konkelissa oikein kunnon pehmustettu "mummosatula".

Otankin nyt tavoitteeksi pyöräillä töihin ainakin kerran viikossa, säästän bensakuluissa ja ainakin ylimääräinen ihra alakropassa lähtee karkuun. Lomahan mulla alkaa kohta, mutta voisinkin tehdä lyhyempää lenkkiä lomalla ja totuttaa takamusta pyöräilyyn. Lisäksi siinä kasvais kestävyyskunto, eli pääsen nopeammin töihin ilman, että hikoilen ja puuskutan puolipäivää. Jaloissa kyllä selkeästi on sitä poweria, koska jalat ei ole kipeät tuosta polkemisesta, kyllä huomaa, että jotain on tehty, mutta ei niitä reisiä voi kipeiksi sanoa.

Matkan pituus: 16km

Keskinopeus töihin: 17km/h

Kulutus: 369kcal

Kesto: 01.02.26

Matkalla kolme pysähdystä, joista ensimmäisellä riisuin takin ja kolmannella räpsin nuo muutamat kuvat.

Keskinopeus kotiin: 18km/h

Kulutus: 534kcal

Kesto: 00.54.16 

Yksi juomatauko ja yksi pakollinen tupakkatauko, kun pyörästi tippui ketjut... ilman tuota välikohtausta matkan kesto olisi varmaan ollut noin 45min ja keskinopeuskin enemmän, mutta kun en tajunnut sammuttaa Sports Trackeria siksi aikaa...

Poneja matkan varrelta

Nyt tää himopyöräilijä menee tekemään terveyspitsaa ja illalla vielä salille suunta. Lisäksi ajattelin tehdä teille vähän ruokapostausta erikseen, kun täällä juttu jäi kesken siitä ravitsemusterapeutista.

Vuosi sitten

Motivaation uudelleen löytymiseksi päätin poikkeuksellisesti käydä tänään vaa'alla ja otin myös mitat itsestäni. Aloitin bloggaamisen 27.05.2012, eli melkein vuosi sitten ja näin vapaapäivän kunniaksi oli jopa aikaa vähän mittailla.

27.05.2012    22.05.2013
    87kg            77,1kg        -9,9kg




Käsivarsi:                            35cm                31cm        -4cm
Rinnan ympärys:                  100cm               100cm
Vatsa (navan kohdalta):        107cm              101,5cm     -6,5cm
Lantio:                               100cm               98cm        -2cm
Takapuoli:                           110cm               103cm      -7cm
Reisi:                                  63cm                60cm        -3cm
Pohje:                                 42cm                35cm        -7cm

Suurimmat pudotukset ovat olleet takamus ja pohje, ihme, kun ne housut ei olekkaan enää sopivia. :D

Tänään käytiin salilla, mutta ei se motivaatio vaan näyttäydy. En saa edes salin jälkeen enää sitä hyvän olon tunnetta, joka motivoisi liikkumaan... Huomenna olisi kuitenkin tarkoitus pyöräillä töihin, noin 20km suuntaansa. Tosin pyöräily jää sitten väliin, jos vettä tulee kaatamalla, koska en halua olla sitten töissä litimärkänä.

Tulihan noista eroista parempi mieli, mutta ei mitään ihmeellistä motivaatiopiikkiä, sitä odotellessa siis...

Motivaatio?

Ääh, mun motivaatio hukkui johonkin juuri sillä hetkellä, kun flunssa helpotti.. -.- Kävin kyllä salilla viime viikolla.. kerran. Aina tulee näin iltasella himo liikkumaan, mutta salille ei enää tähän aikaan pääse ja, jos saan itsestäni niinkin paljon irti, että vedän lenkkikamat niskaan asti ja otan koiran, niin heti pihalla se motivaatio katoaa ja tehdään koiran kanssa joku nössölenkki. :c

No ehkä se jostain kömpii esiin ennen kuin on liian myöhäistä, eli silloin, kun paino on taas yli 80kg. Tänä aamuna paino oli 78,3kg. Plaah...
Jotenkin tuntuu, että aikaa ei vaan yksinkertaisesti riitä enää liikkumiseen, mikä on sinänsä outoa, koska luulisi sitä aikaa olevan tällä hetkellä enemmän saleiluun varsinkin, kun en käy enää tallilla.
No, ainakin syömiset on ollu ihan ookoo, tosin olutta ja siideriä vois kaiketi nauttia hieman vähemmän...

 

Pyöräilyä

Hoi, pahoittelen jälleen pitkää taukoa, mutta flunssa vei aika paljon voimia ja pää oli täynnä vain räkää.. Sitten se sairasloma loppuikin ja töissä piti kiirettä, niin kuin kotonakin oli flunssan takia rästiin jääneitä hommia. Perjantai menikin töissä ja Äitienpäivä lahjaa metsästäessä.

Sunnuntaina oltiinkin taas Aulangon Everstillä syömässä, oltiin siellä siis myös viime vuonna ja kyllähän se ruoka vaan siellä on todella hyvää. Ainut mitä siellä kaipaan, on runsaampa salaattipöytä, kun kaikki ruoka on seisovassapöydässä. Harmillisesti en ehtinyt räpsimään kuvia edes omasta lautasesta, sillä keskityin vain olennaisesti syömään, kun oli kiire töihin.

Flunssan aikana mulle tuli hirveitä tarpeita päästä salille tai edes lenkille, mutta eihän sitä kipeäni voinut tehdä muuta kuin pakolliset lenkit koiran kanssa. Kunto petti heti, jos koiran kanssa mentiin reippaammin tai pitempään. Perjantaina töissä olin ihan täpinöissäni, että jesjes! Lauantaina töiden jälkeen salille tai lenkille, mutta teloin perjantai-iltana vasemman nilkkani melko pahasti, kun astuin drinksulasin päälle.. ja ei. Alkoholilla ei ollut vaikutusta tuohon, sillä lasi oli tupakkakopissa kenollaan, missä ei siis edes saisi juoda, joten en todellakaan olettanut astuvani sellaisen päälle.

Nilkka oli lauantaina niin kipeä, että ei oikein pystynyt edes astumaan.. Töihin oli kuitenkin pakko mennä ja sunnuntaina jalka oli onneksi jo parempi. Nyt pystyy kävelemään jo ihan normaalisti vaikka nilkka on edelleen melko turvoksissa ja yritän välttää nyt vapaapäivinä isompaa kävelyä. Sen vuoksi kävinkin hakemassa pyörän vihdoin vanhempien luota ja pyöräily oli oikein mukavaa pitkästä aikaa!

Salille suunnistetaan tänään äidin kanssa ja suunnitelmissa on siis tehdä yläkroppa ja koitetaan sitten loppuviikosta tehdä jalat, jos tuo nilkan turvotus helpottaa.

Tänään mulla ei taaskaan ole kuvia, kun vein viime viikolla puhelimeni huoltoon ja sain lainaksi Samsung Calaxy S1, (omani on S2) ja tossa on ihan kökkö kamera. :c

PS. Aamupaino oli maanantaina 78kg, lihomista havaittavissa, mutta toisaalta kipeänä söin sitä mikä oli helpoin ja nopein valmistaa...

Paha lätty

Päätimpä tylsyyksissäni kokeilla protskupannaria.. Näytti ihan hyvältä ja tuoksukin oli oikeen hyvä, mutta.. Yyh. Makukin muistutti vielä etäisesti minttu-suklaata, mutta muuten se oli niiiiiiiin jauhoinen, että roskiin meni parin haarukallisen jälkeen.. kenties liikaa sitä jauhetta? :D

Se hajos :c

Ehkä mä vielä joskus opin kokkailemaan noitakin...

Muuten päivä onkin mennyt löhötessä. Okei siivoilin vaatehuonetta, kun oli pakko etsiä puhelimen takuukuitti jostain. Luulen vähän, että eilinen epäonni niitten kuvien lisäyksien kanssa johtuu siitä, että toi puhelin ei oikein toimi.. Nyt kuvat on sitten mailin kautta tallennettu koneelle ja siitä tänne.. kauheen monimutkasta, mutta saimpahan teille kuvia. :b

Flunssasen näköinen ja mahakas 

Hei taas

Nyt on sitten hankkiuduttu eroon kaikista projektia häirinneistä tekijöistä ja palataan asiaan blogin merkeissä. Tosiaan, itse projekti ei ole ollut katkolla ja tänään vaa'asta pilkahti näytölle 76,8kg!
Häiritseviä tekijöitä oli kuvioissa pyörinyt mies, joka sitten pari viikkoa sitten kuitenkin päätti pistää meidän suhteen/jutun/kuvion/minkä lie jäihin ja sehän passaa myös meikäläiselle, sillä oma elämä taas jotenkin pirstaleina ja palaset hukassa.. Elämäni suurin ilo saateltiin vappuna ikivihreille, eli nyt ei sitten hevonen enää tätä tyttöä saa liikkeelle. Hevonen itsessään ei todellakaan ole ollut häiriötekijä tälle projektille, mutta se, että vappu lähestyi koko ajan ja tiesin, että joudun luopumaan siitä kymmenen yhteisen vuoden jälkeen.. ei paljon mahtunut muita ajatuksia päähän.

Nyt kuitenkin olen päättänyt jollain uusilla mystisillä voimilla jatkaa projektia eteenpäin. Tosin tänään sain riesakseni kuumeen ja järkyttävän flunssan sekä tietty sairaslomaa, joten elämäntapamuutos pyörii pelkän ruuan ympärillä ainakin tämän viikon. Perjantaina hyppään taas sorvin ääreen töihin, mutta siihen asti nousen sohvalta vain koiran takia.. ja okei, ruuankin vuoksi. :D

Kuluneet viikot ovat sujuneet muuten ihan ok, en ole herkutellut juuri lainkaan, mutta kunnon syömisetkin on olleet vähän hukassa. Salilla olen vieraillut pääsääntöisesti kaksi kertaa viikossa ja tottakai koiran kanssa lenkkeilty myös.

Piti niin kovasti laitella teille vähän kuvia, mutta jostain syystä mun puhelin ei ole yhteistyökykyinen mun ja picasan kanssa, joten antaa toistaiseksi sitten vaan olla.. jos vaikka illemmalla jaksaisi tapella sen kanssa tai huomenna..